JONIN BLOGI (LTP7026)

Blogimerkintä 2 (27.8.2015)

Verkkoprotokollat

Tämän merkinnän aladioissa on esitelty viisi mielestäni tärkeää verkkoprotokollaa.

1. IP

• TCP/IP-mallin Internet-kerroksen protokolla


• Internetin ydin


• Huolehtii IP-tietoliikennepakettien toimittamisesta perille pakettikytkentäisessä Internet-verkossa


• Ainoa asia, mikä kaikkia Internetiin liitettyjä koneita yhdistää

• IP-osoite on tavallisesti numerosarja


• IP-paketissa kuljetettavat protokollat on numeroitu


• IP-paketit toimitetaan perille IP-osoitteiden perusteella


• Protokollan numerosta vastaanottaja tietää, mitä IP-paketin sisällä on


• IP-pakettien perille toimittamista sanotaan reitittämiseksi

2. TCP

• Protokollalla luodaan yhteyksiä tietokoneiden välille, joilla on pääsy Internetiin


• TCP:n avulla tietokoneet voivat lähettää toisilleen tavujonoja. Tarvittaessa hävinnyt paketti voidaan lähettää uudestaan.


• Pitää huolta että paketit saapuvat perille oikeassa järjestyksessä


• Suurin osa Internetin liikenteestä perustuu TCP-protokollaan

• Esimerkiksi WWW-sivujen hakeminen tehdään siten, että selaimen ja palvelimen välille muodostetaan TCP-yhteys, jossa selain voi lähettää tavujonoja palvelimelle ja palvelin tavujonoja selaimelle


• TCP-yhteys sisältää kolme vaihetta: yhteyden muodostaminen, tiedonsiirto sekä yhteyden katkaisu


• TCP:hen on kehitetty ruuhkanhallintamekanismeja


• TCP:n päälle rakennettuja protokollia ovat mm. HTTP, SMTP, Telnet, SSH sekä FTP.


• TCP ja Node.JS: https://nodejs.org/api/net.html

3. HTTP

• Protokolla jota selaimet ja WWW-palvelimet käyttävät tiedonsiirtoon


• Asiakasohjelma (esim. selain) avaa TCP-yhteyden palvelimelle ja lähettää pyynnön (GET)


• Palvelin vastaa sopivalla vastauksella (esim. html-sivulla)

• Ensimmäinen dokumentoitu HTTP:n versio julkaistiin vuonna 1991


• Metodeja ovat esim. GET (resurssin haku), POST (tietojen lähettäminen), OPTIONS (kysely ominaisuuksista) ja HEAD (pyydä vain otsikkotiedot)


• HTTP normaalisti tilaton (pyyntöjen tulos ei riipu edellisistä tuloksista tms.)


• HTTP Ja Node.JS: https://nodejs.org/api/http.html

4. FTP

• TCP –protokollaa käyttävä tiedonsiirtoprotokolla kahden tietokoneen välille


• Toimii asiakas-palvelin –periaatteella


• Tehokas, helppo ja luotettava

• FTP-palvelin voi toimia aktiivisessa tai passiivisessa tilassa (aktiivinen avaa itse yhteyden asiakkaaseen ja aloittaa tiedonsiirron, passiivinen odottaa asiakkaan yhteyden avaamista).


• Tiedot lähetetään salaamattomina (kehittyneet FTP-palvelin ja asiakasohjelmistot osaavat hyödyntää salausta)


• Yhteyden avaaminen palomuurien ja IP-osoitemuunnoksien läpi ongelmallista


• Node.js:n eräs FTP-kirjasto: https://www.npmjs.com/package/ftp

5. SMTP

• TCP-pohjainen protokolla sähköpostien lähettämiseen serveriltä serverille


• Käytetään myös viestin lähettämiseen clientiltä serverille


• Nykyaikaiset palvelimet käyttävät laajennettua ESMTP -protokollaa

• Suurin osa sähköpostijärjestelmistä, jotka toimivat Internetissä, käyttää SMTP:tä viestien lähettämiseen


• Lähetetyn viestin voi lukea sähköpostiohjelmalla (tällöin yleensä hakemiseen käytössä POP3 tai IMAP).


• Node.js SMTP-client esimerkki: https://github.com/andris9/simplesmtp

Blogimerkintä 3 (2.9.2015)

Irclokin asennusohje (aladioissa)

1) Luo (kopioi) irclokki-sovellus OpenShiftiin:

rhc app create irclokki nodejs-0.10 --from-code https://github.com/jvanhalen/irclokki.git

2) Lisää mysql-cartridge OpenShift-sovellukseen:

rhc cartridge add mysql-5.5 -a irclokki

3) Editoi tietokanta kuntoon:

rhc ssh irclokki
mysql
DROP DATABASE if exists irclog;
CREATE DATABASE irclog;
USE irclog;
CREATE TABLE log (id INT PRIMARY KEY AUTO_INCREMENT, timestamp BIGINT, message TEXT);

rhc app-restart irclokki

Tuntemukset tehtävästä:

Tämä tehtävä onnistui kerrasta luennolla annetuilla ohjeilla ja uskon ymmärtäväni asian (riittävän) hyvin.